keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Kokoomusnuoria ja vankeustuomioita



Nyt olisi vuorossa hieman vaihtelua näihin opiskelupostauksiin. Kyseessä on oma näkökulmani kokoomusnuorten tavoiteohjelman erääseen kohtaan, sekä omia mielipiteitäni samaan asiaan liittyen. Lukekaa, kommentoikaa ja herättäkää asiasta keskustelua!

 Mediassa on puhuttu paljon kokoomusnuorten tavoiteohjelmasta. Suurimpiin otsikoihin on noussut se että kiihottaminen kansanryhmiä vastaan halutaan sallia. Sen perusteella on kokoomusnuoret leimattu rasisteiksi. Tuohon rasismiin en minä ota tällä kertaa kantaa, vaan oman huomioni vei tavoiteohjelman osa jossa kirjoitetaan vankeustuomioista. Vihdoinkin tämä asia mitä olen taas pitkään mietiskellyt itsekseni tulee esille. Kyllähän tietysti vankeustuomioiden pituuksista (tai lähinnä siitä kuinka olemattomia ne on) ajoittain puhutaan, mutta ei tarpeeksi kovaan ääneen. Kokoomusnuoret ottavat siis asian tavoiteohjelmassaan esille juuri siltä kannalta, että vankeustuomiot ovat väkivalta- seksuaali- ja omaisuusrikoksissa liian lyhyitä. Tuosta asiasta en voi olla kuin samaa mieltä. Eihän se nyt vain voi olla oikein että raiskaaja tai lapsia seksuaalisesti ahdisteleva henkilö saa pienemmän tuomion, kenties jopa vain hiukan ehdollista vankeutta, kun taas jostain verorikoksesta voi saada vankeutta? Onko oikein että jos raiskaat jonkun ensimmäistä kertaa, niin saat sen suurin piirtein anteeksi, koska kyseessähän on vain ensimmäinen kerta? Eikö tällaisissa asioissa pitäisi ottaa niin sanottu nollatoleranssi? Idioottejahan me suomalaiset ollaan, kun muissa maissa voi saada vaikka elinkautisen ja päälle 100 vuotta vankeutta, niin meillä saat elinkautisen josta keskimäärin istutaan 13 vuotta. Mielestäni kokoomusnuorten ehdotus, että elinkautisesta armahdusta voi hakea vasta 25 vuoden jälkeen, olisi jo muutos parempaan suuntaan. Vielä kun vaan annettaisi niitä elinkautisia sellaisille rikollisille jotka niitä ansaitsevat. En tietenkään tarkoita että elinkautisia tulisi jakaa kaikille, mutta esimerkiksi juuri seksuaali- ja väkivaltarikolliset ansaitsisivat useasti kovempia rangaistuksia.

Siinä olisi vähän erilaista postausta tosissaan vaihteeksi. Tämä hän on siis minun mielipiteeni ja kaikilla on asioista omia mielipiteitä. Tässä on kuitenkin asia josta olisi mielestäni hyvä herättää enemmän keskustelua. Enkä siis ole oikeusasioiden asiantuntija, mutta eihän sitä aina tarvitse ollakaan, jotta voi esittää mielipiteitä. Jos olen ihan väärässä, olisi kiva saada jonkin näköinen selitys jostain siitä, minkä takia  rangaistukset ovat sitten hyviä noin. Olen vaan itse miettinyt asiaa kauan ja nyt tuli hyvä tilaisuus ottaa asia esille.
Vähän miettimisen aihetta kaikkien päivään! J

-Jatta

maanantai 9. syyskuuta 2013

Muutakin kuin kirjoittamista

Nyt sateisen päivän ansiosta sain taas istuttua aloilleni ja avattua tämän bloggerin. Edellisessä tekstissä kerroinkin siis mitä kaikkea kirjoittamiseen liittyvää me ollaan koulussa opeteltu ja tehty. Nyt sitä muuta opiskelua siis.

Maanantait ja tiistait meillä starttavat nykyisin englannin tunneilla. Itse ajattelin alkuun että englannin opiskelu kansanopistolla olisi enemmän sosiaalisiin tilanteissa olemista. Nyt kuitenkin vaikuttaa että opiskelemme aika paljon kielioppeja ja erilaisia sanastoja. Ei siinä mitään vikaa siis ole, pitäähän niitäkin osata että pystyy keskustelemaan, mutta jotenkin tuntuu että opettelemme ne todella pikkutarkasti. Heti toisella kerralla tehtiin jonkilainen lähtötasotesti. Olen aina ajatellut että englanti on yksi vahvuuksistani, mutta siinä tuntui etten osannut mitään. Tuntuu että kaikki mitä olen osannut ei onnistu tuolla tunneilla yhtään. Voihan se olla että alkukankeuden jälkeen alkaa itsellä englantia sujua yhtä hyvin kuin aiemmin ja opiskelukin muuttuu pilkunviilauksesta mielenkiintoiseksi. Siltä se vaan hiukan tällä hetkellä tuntuu. Onneksi kuitenkin tykkään yleisesti englannista ja haluan kyllä oppia paljon lisää, joten tunneilla jaksaa käydä ja odottaa vielä millaista siitä tulee :)

Viime viikolla englannin lisäksi toisena uutena asiana alkoi taiteen ja viestinnän luentosarja. Luentojahan meillä on täällä koulussa ollut, joskin vähän erilaisia kuin nämä luennot. On ollut paloturvallisuusluento, terveydenhoitajanluento, sekä mielestäni infotilaisuuden mitä on ollu monia, voi melkeinpä laskea luennoiksi. Nyt tällä ensimmäisellä virallisella opetusluennolla aiheena oli elokuva historia ja odotin sitä mielenkiinnolla. Historia kun on yksi niistä asioista joihin en varmaan kyllästy. Sanottakoon nyt kuitenkin ettei luento ollut ihan sitä mitä odotin. Paljon mykkäelokuvia, ei hirveästi opetusta ja pilkkopimeä auditorio. Ei ihme jos ihmisiä alkoi väsyttää. Luentoja jatkuu vielä usean viikon ajan ja edessä on mm. valokuvauksen historiaa, jota on kehuttu paljon. Tästäkään asiasta ei siis heti alkuun ole hyvä maku jäänyt, mutta jällenkerran, katsotaan mihin suuntaan se lähtee kehittymään.

Nyt tuntuu siltä ettei tässä tekstissä ole mitään positiivista, mutta jos seuraava kirjoitus olisi sitten iloisempi. Lopuksi vielä sen verran positiivista asiaa, että tänään olin ensimmäistä kertaa mukana dokumenttikurssilla ja kameran käytön opettelu oli kyllä oikein hauskaa ja mielenkiintoista! Siitä ehkä seuraavalla kerralla kirjoitan enemmänkin :)

-Jatta

torstai 5. syyskuuta 2013

Uudenlaisen kirjoittamisen opiskelua sekä ideointia


Nyt on taas korkea aika päivittää hieman blogia ja kertoa siitä miten tämä opiskelu sujuu.  Tänään ajattelin kertoa hieman mitä kirjoittamiseen liittyvää ollaan viime aikoina opiskeltu. 

Viime viikolla aloimme paneutua uutisten kirjoittamiseen. Itselleni suurin ongelma alkuun oli se, ettei jutussa saa olla mitään ylimääräistä. Totta kai tiesin ettei siellä ihan mitä vain saa jaaritella, mutta en odottanut että niitä juttuja niin paljon pitää lyhentää. Ensimmäisen uutistunnin jälkeen olin varma ettei minusta uutistenkirjoittajaa koskaan tulekaan. Seuraavana päivänä kun jatkoimme uutisten kirjoittamista, odotin sitä jo kauhulla. Nyt vastassa oli kuitenkin ihan erilainen ongelma: en saanut näytölle enää mitään tekstiä, sillä olin varma että kaikki olisi ylimääräistä tai turhaa. Tuntui siltä että teksteistäni tuli todella lyhkäisiä, vain muutama rivi  jos sitäkään. Opettaja kuitenkin sanoi, että olin tajunnut jutun idean ja etteivät uutiseni suinkaan olleet liian lyhyitä. Ehkä sitä on vaan itse vielä tottunut siihen, että normaalisti koulussa käsketään kirjoittamaan enemmän ja pidempiä tekstejä. Vaikka sitten lisäämällä teksti täyteen erilaisia turhia täytesanoja. Siitä tavasta eroon pääsemiseen menee varmaan hetki.  Uusin kirjoittamiseen liittyvä asia on ollut tällä viikolla opetukseen tullut ideointi. Nimensä mukaisesti on ideoinnissa tarkoituksena siis keksiä ideoita juttujen kirjoittamiseen.  Juuri tämä ideoiden keksiminen on ollut se syy, minkä olen aina ennen miettinyt ettei minusta koskaan voi tulla journalistia. Olen aina ollut huono keksimään mitään, esimerkiksi tykkään piirtää mutten koskaan keksi mitä piirtäisin. Sama juttu kirjoittamisessa, tykkään siitä jos vain keksin mitä kirjoittaisin. Nyt kuitenkin jo muutaman tunnin jälkeen olen huomannut, että eniten minun ideointia on jarruttanut omat ennakkoluuloni ja epävarmuus omia ideoitani kohtaan. Ei pidäkään tyrmätä kaikkia ideoita heti alkuun, vaan yrittää kehittää niitä. Monesti hetken mietinnän jälkeen sitä huomaakin että tästähän saakin kirjoitettua hyvin, tai huomaa että alkuperäinen idea onkin johtanut johonkin aivan uuteen. Molemmin parempi.

Laittelen vielä lisää kirjoitusta siitä mitä kaikkea muuta kuin kirjoittamista meidän opiskeluun kuuluu. Sen verran voin kertoa että parin viikon aikana olen istunut useammalla luennolla kuin olisin jaksanut :D Mutta niistä myöhemmin lisää!

-Jatta