maanantai 4. marraskuuta 2013

Lukeva journalisti

Viime viikonloppuna vierailimme opiskelija porukalla Lahdessa olleilla Kätevä, tekevä, lukeva-messuilla. Luonnollisesti me journalistit perehdyimme tarkemmin lukeva-osuuden ohjelmaan. 

Etelä-Suomen sanomat oli järjetänyt messuille paneelikeskustelun, johon osallistuivat äidinkielenopettaja Suvi Kaipiainen, ESS:n toimituspäällikkö Elina Salo, kirjailija Kalle Veirto, urheiluselostaja Antero Mertaranta, sekä itseään umpilahtelaiseksi räppäiksi kutsuva Brädi. Keskustelua isännöi Etelä-Suomen sanomien päätoimittaja Heikki Hakala. Mielenkiintoinen joukko, oli ensimmäinen ajatukseni heidän kaikkien esittäydyttyä. Keskustelun aiheena oli monimediallinen lukeminen. Täytyy myöntää etten saanut itse aiheesta kamalasti irti, en taida vieläkään oikein ymmärtää mitä se edes tarkoittaa. 

Pienen alkukankauden jälkeen huomasin, että alkoivat puhujat päästä pikkuhiljaa vauhtiin ja keskustelua alkoi oikeasti syntyä. Alkuun kun näytti siltä, että jokainen puhuja jutteli vähän niitä näitä vuorollaan, mutta heidän keskenäinen vuorovaikutuksensa jäi olemattomaksi. Tuntui ettei kukaan uskalla ottaa toisen sanomaan kantaa, tai voihan se olla mahdollista heillä ei vain ollut siihen liittyen mitään sanottavaa (voiko tosin kukaan kuvitella Antero Mertarantaa sanattomana?).  Muutaman hyvän yleisökysymyksen jälkeen keskustelua siis kuitenkin syntyi ja juuri silloin aika loppui. Itselleni jäi hieman tyhjä olo, eikö esittelyt olisi voineet olla vaikka hieman lyhyempiä? Niin että itse keskusteluun olisi jäänyt enemmän aikaa. Nyt tuntui siltä että kaikki loppui kesken. 

Parhaiten mieleeni lyhyehköstä keskustelusta jäi Brädin paljastus. Hän nimittäin vastoin monien ennakkoluuloja kertoi olevansa ahkera lukija. Keikkamatkoilla ja muutenkin tulee kuulemma luettua paljonkin. Kirjoita kun saa myös hyviä aiheita ja ideoita lyriikoihin. Miksei niistä saisi siis myös ideoita meidän journalistien teksteihin? Uskon että useimmat journalistit lukevat paljon. Tai ainakin toivon niin. Täytyyhän nyt tällä alalla osata lukeakin, ei vaan kirjoittaa. 

Itse luen kyllä paljon kirjoja ja lehtiä, mutten koskaan ole sen tarkemmin etsinyt niistä juttujen aiheita. Tuntuu hölmöltä kun sitä nyt ajattelee. Totta kai siellä on ideoita, ne pitää vain bongata. Niin kuin arkielämästäkin. Lukeminen on tietenkin journalistelle tärkeää ei vain ideoiden kannalta, vaan myös siksi että sieltä saa myös esim. uusia kielikuvia. Nyt vaan siis kaikki journalistit kirjat kouraan ja eikun lukemaan. Bongaillaan uusia sanoja, kiertoilmaisuja, sekä loistavia juttujen aiheita!

-Jatta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti