tiistai 20. elokuuta 2013

Uusia asioita


Tänään se alkoi, uusi koulu, uusi kaupunki, uudet ihmiset ja minun blogini. Mikään näistä edellä mainituista ei kuulunut suunnitelmiini vielä puoli vuotta sitten, kaikista vähiten tämä blogi. Näin se elämä vain kuitenkin vie mukanaan, enkä tällä hetkellä näe missään valittamisen aihetta. Olen oikeastaan todella positiivisesti yllättynyt siitä miten kaikki täällä Lahdessa on lähtenyt menemään, vaikka vielä voi tietenkin olla hiukan liian aikaista sanoa noin. Aika näyttää tuliko nyt hengähdettyä liian aikaisin. Toivotaan ettei.

Olen aina ollut hiukan kateellinen ihmisille, jotka ovat koko elämänsä tienneet mitä tahtovat tehdä isona. Itselläni kun vastaus tuohon mummin esittämään kysymykseen vaihtui joka kerta, milloin halusin olla tarjoilija ja milloin astronautti (vaatimatonta eikö vain?). Tämän hetken suunnitelma on kuitenkin pyörinyt mielessäni jo pidemmän aikaa ja kesällä uskalsin ottaa ensimmäisen askeleeni sitä kohti. Kesäkuussa hain kouluun Lahden kansanopistoon journalismilinjalle ja heinäkuussa sain kotiin kirjeen, joka kertoi minun tulleen hyväksytyksi koulutukseen. Ensimmäistä kertaa 19 vuotisen  elämäni aikana tämä tyttö alkoi oikeasti odottaa koulun alkua innolla.

Kuten aiemmin jo mainitsinkin, ei ensimmäinen päivä uudessa koulussa ollut missään mielessä ainakaan pettymys. Ihmiset ovat mukavia, itse koulutus vaikuttaa mielenkiintoiselta ja siltä että pääsemme oikeasti tutustumaan tähän alaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Koulu alkoi siis maanantaina 19.8.2013 syyslukukauden avajaisilla. Tilaisuudessa meille esiteltiin koulunhenkilökunta ja koulu, sekä rehtori piti pienen puheen. Tilaisuuden lopuksi kokoonnuimme oman journalismiryhmämme kanssa tutustumaan toisiimme ja keskustelemaan tulevasta vuodesta. Monen kasvoilla näkyi pieni hämmästys, kun opettaja kaivoi puhelimensa esiin ja kertoi ottavansa meistä kaikista kuvat. Ensimmäinen oma reaktioni oli juurikin se hämmästys, miksi kummassa opettaja meistä kuvia tahtoo ottaa? Kauaa ei onneksi tarvinnut miettiä, kun asiaan löytyikin jo varsin looginen vastaus: teemme listan josta löytyy kaikkien oppilaiden kuvat ja nimet. Varsin hyvä idea, joten tuntuu jokseenkin oudolta ettei tuota ole koskaan aiemmin eteeni tullut (olen kuitenkin elämäni aikana ehtinyt käydä seitsemää erikoulua, eli monia opettajia on tullut tavattua). Pienen kuvaussessiomme jälkeen siirryimme ruokailemaan, missä pääsin tutustumaan muutamaan uuteen ryhmäläiseeni hiukan paremmin. Oikein kiva huomata kuinka nopeasti uudessa koulussa ja aivan uudessa kaupungissakin saa tuttuja.

Päivän päätteeksi menimme tutustumaan uusiin luokkatiloihimme, haastattelimme ja esittelimme toisemme, sekä kävimme vielä läpi sitä mitä toimittajantyö on. Ennen kotiin lähtö saimme vielä muutaman kotitehtävän heti ensimmäisen päivän kunniaksi. Tehtävistä ensimmäinen oli tämän blogin aloittaminen ja ensimmäisen tekstin kirjoittaminen, tehtävä numero kaksi oli sanomalehdestä otettuun juttuun perehtyminen. Tehtävät ovat mielenkiintoisia, vaikka ajatusta blogin perustamisesta tosissaan alkuun aikalailla vierastinkin. Ainut asia mikä jäi itseäni hiukan mietityttämään on se että minä tykkään saada tarkat ohjeet tehtäviä varten (tästä yritän kyllä päästä parhaani mukaan eroon) ja erityisesti blogin kirjoittamista varten meillä on todella vapaat kädet. Uskon kyllä että nyt kun olen saanut ensimmäisen tekstini kirjoitettua, alkaa tämä helpottaa ja olen huomannut, että eihän tämä niin pelottavaa olekaan kuin alkuun luulin J

-Jatta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti